Joulutunnelmaa kuvina

Seuraavassa meidän joulutunnelmia ja -puuhia (enimmäkseen kuvina).

Joulukuusi tuotiin sisään aattoa edeltävänä perjantaina ja koristeltiin saman tien. Vaikka meidän lapset innokkaita koristeluhommiin aina ovatkin, taisi tänä vuonna innokkaimman koristelijan mantteli mennä pikku koiralle. Ainakin pieni karvainen pää oli joka ikisessä korissa, mikä vaan sattui sopivasti kohdalle ja pätkän suussa oli milloin mitäkin köynnöstä ja kimallepalloa. 

Samana perjantaina alkoi myös lasten joululoma, käytiin teatterissa katsomassa Saiturin joulu ja 
leivottiin piparitalot. 

Esikoisen piparitalo tehtiin tietty rahasäiliön muotoon, kun tuo Ankkalinna on hänelle nyt tärkeä juttu. Folion avulla pohjaa kohottamalla, saatiin säiliön kupolistakin edes hiukan samanlainen, kuin sarjiksissa. Eskarilainen teki omasta taikinastaan pupujen satutalon. 

Ja tässä samalla täytyy kehua lattiasta kattoon tuo Saiturin joulu. 
Ilkka Heiskanen oli enemmän kuin loistava Ebenezer Scroogen roolissa. Näytelmä pyörii kahdeksatta kertaa Tampereen teatterin ohjelmistossa, enkä ihmettele yhtään, vaikka pyörisi vielä seuraavatkin vuodet. Yleisöä riittää varmasti. Mekin oltiin perjantaina ja vielä päivänäytöksessä kolmelta, mutta suuri sali oli silloinkin täysi. 

Lavastus oli aivan mahtava ja tarinan siirtymät eri aaveiden matkassa oli kivasti tehty.
Koko perhe tykkäsi tosi paljon. 
Käykää ihmeessä katsomassa vaikka ensi jouluna. Tästä näytelmästä saa kivan joulunalustunnelman. 





















Aattoa edeltävänä sunnuntaina juhlittiin mun vanhempien Kultahääpäivää.
Käytiin äidin ja isän sekä siskoni ja hänen perheensä kanssa syömässä joululounas paikallisessa kartanoravintolassa Vaihmalan Hovissa. Ruoka oli hyvää ja miljöö siellä on todella tunnelmallinen. 

Syöminkien jälkeen siirryttiin vanhempien luokse kakkukahville. 
Kuvassa oleva taulu on osa lahjaa, joka juhlan kunniaksi heille annettiin. Tuo lainaus taulussa on Juha Tapion Kaksi puuta-laulusta. Siinä on mielestäni yksi ihanimmista sanoituksista, joka ihmissuhteesta on kirjoitettu. 








Meillä on käynyt sama joulupukki nyt kolme vuotta. Hän laittaa aina joulukuun alussa itse viestiä edellisen vuoden taloihin, tarvitaanko pukkia tänä vuonna. Hänellä on tonttu mukanaan sekä laukussa juuri SE kirja, josta hän lukee lasten tiedot. Kirjan sivuilla lukee nimien lisäksi mm. mitä kaikkea kyseiset lapset tykkäävät kotona tehdä ja mitä harrastavat. Lopuksi vielä tarkastetaan tontulta, ovatko tiedot varmasti oikein. Ja kaikki vanhemmatkin olivat kuulemma olleet kilttejä tänä vuonna...

Joulupukki sai kunnon haukut heti tullessaan, kun häntä vastaanottamassa oli meidän Luckyn lisäksi mun siskon Tilda-koira. Molemmat hauvelit kävivät uteliaina hakemassa omat pakettinsa aina oman nimensä kuullessaan. Meidän pätkis sai aikaan kaikille kunnon naurut, kun meni tsekkaamaan myös pukin takin helman alle ja pyöri siellä ihmeissään hetken aikaa. 




Tällaisia pelihulluja kun ollaan, hankin joka vuosi lapsille pukinkonttiin jonkin lautapelin, jota voidaan sitten pelata porukalla pitkinä joulun pyhinä ja välipäivinä. 
Tänä vuonna tuli itse hankkimani Arvaa Missä?-agenttipelin lisäksi mahtava Scrabble (rakastan ristikoita ja sanapelejä) sekä aivan ihana Who Did It?-korttipeli.

Näistä koko perheen ehdottomaksi suosikiksi nousi heti tuo korttipeli, jossa etsitään vastausta siihen, kuka pelin eläimistä on jättänyt jälkeensä läjän kakkaa. Kun kerää kolme kakkaemojia muistuttavaa pahvia itselleen, häviää pelin ja on surkea lemmikinhoitaja. 

Scrabblesta tykkää myös esikoinen ja erityisesti me vanhemmat. Iltaisin, kun lapset menee nukkumaan, me ladataan lauta pöydälle ja kirjainlaatat telineisiin. Voitontahto on molemmilla kova!

Tuossa agenttipelissä yksi valitsee kartalta itselleen piilopaikan ja toiset koittavat kysymyskorttien avulla paikantaa hänet aikarajojen puitteissa.









Tänä jouluna on ainakin saunottu. Pihasauna oli vuoden alkupuolella remontissa useamman kuukauden, joten ollaan otettu menetettyä aikaa urakalla takaisin kuluneen viikon aikana.

Mun mies on lumilyhtyjen innokas tekijä ja heti, kun maassa on sen verran valkoista, että siitä saa lyhdyn, komeilee sellainen varmasti meidän pihalla. Joulupäivän illan lumesta mieheni taiteli tunnelmapolun kotoa saunalle. Punaisilla kynttilöillä tietysti. 






Tapaninpäivänä lähdettiin mökille. Peruskamppeina mukana vaatepinon lisäksi käsipainot, kuminauha sekä joululahjaksi saatu kirja. 




Kotona ruoho vihersi, kun lähdettiin reissuun, mutta mökillä oli täysi talvi ja lisää lunta satoi koko ensimmäisen illan. Kaivettiin esiin pulkat ja potkukelkka, joilla saikin mainiot vauhdit molemmilla. 
Luistelu oli mökillä ihan parasta talvihupia viime vuonna, mutta niitä kelejä joutuu vielä hetken odottelemaan. Siihen saakka täytyy käydä jäähallissa. Onneksi koululaisten lomaviikoilla yleisöluisteluvuoroja on lähes joka päivä ja pitempiä aikoja. Ehtii jokainen halukas jäille.    


















Halauksin, Emppu
FB ja IG: paivaunelmia_ja_unelmapaivia


Kommentit